YLE:n Sipilä-Uutisoinnista

Kansanedustaja Hjallis Harkimo suomii Iltalehden blogissaan YLE:n toimittajia ja toimintatapaa Sipilän sähköpostikohun yhteydessä. Harkimo toistaa kirjoituksessaan muutamia aiheen ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa useamminkin esiin nousseita käsityksiä, joten arvelin kommentoida joitain Harkimon blogin pointteja. Näkökulmana on ennenkaikkea useita vuosia journalistisen median parissa työskennelleen lakimiehen näkökulma.

——————————–

 

1.  ”Väitettiin, että Sipilä on painostanut toimittajaa. Se on median itsensä keksimä asia, toimittajien johtopäätös ilman mitään todisteita. Sipilähän vain puolusti omaa oikeuttaan tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa, jossa hän on syytetyn penkillä. Siinä ei ole mitään väärää.”
– Sipilä ei pelkästään puolustanut oikeuttaan tulla kuulluksi. Hän kyllä kritisoi meileissään YLE:n menettelyä myös näiltä osin, mutta viesteissä myös paljon puututaan itse uutisen sisältöön. Meileissä sanotaan YLE:n uutisen oleva ”edesvastuuton”, ”kaukaa-haettu”,”vihjaileva”, ”ei totuuden sidettä”, ”tarkoitushakuinen” jne.  Sipilä siis selkeästi kohdisti kritiikkiä jutun sisältöön. Hän ei kuitenkaan yksilöinyt uutisestä yhtäkään virhettä.

Mitä tulee Sipilän kuulemiseen, niin pitää täysin paikkaansa, että journalismin tapoihin kuulu pyrkiä kuulemaan jutun kohdetta. Tietyissä tilanteissa tähän on journalistin ohjeiden mukaan myös velvollisuus. Kuulemisvelvoite koskee kuitenkin nimenomaan sitä tilannetta, kun uutta tietoa julkaistaan ensi kertaa ja sen velvoittavuuden aste on riippuvainen olosuhteista. Tässä tapauksessa Sipilästä ja Katera Steel Oy:stä oli jo uutisoinut alunperin Kansan Uutiset,  ja lehti oli myös pyytänyt asiaan Sipilältä kommentit, jotka oli myös YLE:n juttuun sisällytetty.

Nykyisessä internet-uutisoinnissa uutiset leviävät nopeasti. Tyypillisesti jos yksi  media julkaisee merkittävän uutisen, toiset mediat lähtevät myös nopeasti uutisoimaan asiasta viitaten alkuperäislähteeseen. Vähitellen uutinen mahdollisesti täydentyy lisätiedoilla ja elää ajan kuluessa. Silloin kun toistetaan toisen median uutista, jota asianosainen on jo saanut kommentoida, ei useinkaan pyydetä erikseen kommentteja, vaan usein käytetään kommentteja alkuperäisestä uutisesta. Ainakin Iltalehti oli jo ennen YLE:ä uutisoinut Kansan Uutisten jutun, eikä ollut kuullut Sipilää erikseen. YLE:n uutisessa oli joitain uusia YLE:n itse koostamia tietoja ja tarkennuksia, lähinnä Karera Steelin ja Terrafamen edustajien haastatteluihin perustuen. Olennaisimmilta osin uutinen koostui kuitenkin niistä tiedoista, jotka Kansan Uutiset oli jo julkaisut. Lisäksi jutussa viitattiin Talouselämä-lehden vanhaan juttuun Katera Steelin taannoisesta sukupolvenvaihdoksesta.

Julkistetuista meileistä käy ilmi, että Sipilältä pyydettiin sähköpostitse kommentteja, mutta puolitoista tuntia myöhemmin YLE laittoi jutun nettiin niin, että siinä lainattiin Sipilän Kansan Uutisille antamaa lausuntoa. Ottaen huomioon sen, että uutisen sisällön olennaisimmat osat oli jo aikaisemmin muualla uutisoitu, toimintatapa oli varsin normaali. Meilien perusteella Sipilältä oltiin joka tapauksessa valmiit kommentit uutiseen lisäämään, jos hän asiaa olisi halunnut kommentoida.
——————————————
2. HH: ”Sitä paitsi, vaikka Sipilä olisi suoraan painostanutkin, niin sehän olisi toimittajien selkärangan vastuulla sitten olla taipumatta.”

 

– Normaalisti näin paljolti on. Tässä tapauksessa on kuitenkin kaksi poikkeuksellista asiaa. Ensinnäkin toimijana on Suomen pääministeri, joka on maan ylin poliittisen vallan käyttäjä. Ja toiseksi kohteena on yleisradio, jonka rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin maan hallituksella on suhteellisen vahvat keinot vaikuttaa.

Jos Sipilä olisi lähettänyt vastaavat viestit vaikkapa Helsingin Sanomille, tai vaikka jutun jo ennen YLE:ä ilman kommentteja julkaisseelle Iltalehdelle, olisi tuskin vaaraa, että se olisi millään tavalla vaikuttanut uutisoinnin linjaan. Mutta YLE:n suhteen pääministeri nyt vain on vähän erilaisessa asemassa, kuin yksityisten medioitten.

—————————————-

3. ”on todella kummallista, että Sipilän lähettämiä viestejä julkaistiin, vaikka tämä itse pyysi, ettei niin tehtäisi. Ihan ihmisten väliseen normaalin kanssakäymiseen kuuluisi, että tuollaista toivetta kunnioitettaisiin. Taas kävi selväksi, ettei toimittajiin yksinkertaisesti voi luottaa eikä heille kannata puhua mitään niin sanotusti ”luottamuksella”.
– Tässä on väärinkäsitys. On kyllä yleistä, että toimittajat sopivat tietolähteen tai haastateltavan kanssa, että asioita voi kertoa luottamuksella esim. taustatiedoksi. Tällöin niitä ei uutisoida. Suomalaiset toimittajat ovat tyypillisesti olleet valmiit laittamaan itsensä aikasen pitkälle likoon voidakseen pitää lähteiden kanssa tehdyn sopimuksen luottamuksellisuudesta. Tässä tapauksessa mitään sopimusta ei kuitenkaan ollut. Kyseessä oli Sipilän yksipuolinen toivomus. Tuollaisia toiveita toki useimmiten myös kunnioitetaan, mutta mitään yleistä velvollisuutta siihen ei ole.

Journalistin ohjeiden ensimmäinen kohta kuuluu: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.” Siinä vaiheessa kun Sipilän viesteistä oli tullut merkittävä uutinen, oli journalistisesti perusteltua, että ne julkistetaan. Ne eivät ole yksityishenkilön yksityisiä viestejä, vaan viestejä, jotka Suomen pääministeri on lähettänyt valtion rahoittaman yleisradioyhtiön toimittajalle ja politiikan toimituksen päällikölle. Niillä on merkitystä pääministerin toiminnan yhteiskunnallisen arvioinnin kannalta.

Harkimo myös ihmettelee, että YLE:n toimittajat toimivat asiassa tavalla, joka saattaa vahingoittaa YLE:n mainetta. On totta, että YLE:en on kohdistunut asian vuoksi julkisuutta, joka ei enimmäkseen ole ollut sävyltään suoranaisesti ihailevaa. Mutta on äärimmäisen tärkeää, että meillä on journalisteja, jotka ovat kovassa paikassa valmiit asettamaan journalismin ihanteet jopa oman työnantajan välittömän edun edelle. Sinä päivänä kun sitä ei enää tapahdu, meillä ei ole vapaata tiedonvälitystä. Ja väitän, että se ei olisi myöskään YLE:n pitkän aikavälin etu.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s