VALTTERI AALTONEN

Uusi  Suomi oli toissapäivänä kirjoittamani Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:tä koskevan blogikirjoituksen
pohjalta haastatellut Vake Oy:n asioista valtionneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla vastaavaa virkamiestä, finanssineuvos Jarmo Kilpeläistä.

Aluksi pitää sanoa, että tunnen finanssineuvos Kilpeläisen ja arvostan hänen ammattitaitoaan suuresti. Tässä asiassa meillä on kuitenkin yhdessä tai kahdessa kohdassa eri tulkinnat tai ainakin eri näkökulmat.

Ensinnäkin vastauksissaan Kilpeläinen katsoo, ettei uusi kehitysyhtiö muuta merkityksellisesti budjettivallan jakoa, koska eduskunta käsittelee kuitenkin valtion talousarvion yhteydessä sen, paljonko Vakesta mahdollisesti tuloutetaan rahaa budjettitalouteen. Näinhän myös esimerksiksi Solidiumin kohdalla toimitaan. Tämä osa pitää tietysti paikkansa. Vakessa kuitenkin on uutta se, että varsinkin budjettivuoden sisällä valtioneuvosto suoraan päättää Vaken salkkuyhtiöiden myymisestä ja myynneistä (sekä osinkoina) saatujen varojen uudelleen sijoittamisesta ilman, että asia on missään vaiheessa eduskunnan käsissä. Ja eduskunnan budjettivallan kaventuminen tässä yhteydessä ei siis ole minun oma tulkintani, vaan siihen on mm. perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota asiaa koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa ja talousvaliokunta asiasta antamassaan mietinnössä.
”Koska perustuslakivaliokunnan mielestä vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että esitykseen välillisesti liittyvät erilaiset valtion varojen käyttöä koskevat budjettitalouden ulkopuoliset ratkaisut voivat viedä eduskunnalta tosiasiallisesti mahdollisuuksia päättää valtion tuloista ja menoista, talousvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta.”  (PeVL 60/2016)

”Talousvaliokunta toteaa, että kehitysyhtiöiden perustaminen hallituksen esityksen mukaisesti merkitsee eduskunnan budjettivallan kaventumista, kun kehitysyhtiön hallussa olevien yhtiöiden osinko- ja myyntitulovirrat jäisivät valtion talousarviomenettelyn ulkopuolelle.”  (TaVM 32/2016)
Vaken ja Solidiumin kohdalla merkittävä ero on siinä, että Solidiumissa sijoituksista päättää yhtiön ammattijohto yhtiölle asetettujen selkeiden raamien puitteissa, kun Vakessa niistä tulevat päättämään pääministeri ja valtioneuvoston yleisistunto. Solidiumissa omistajaohjausministeri ei mene kertomaan, että nyt myytte tuon pois ja ostatte niillä rahoilla tuota. Vakessa taas varojen välittömästä käytösta päättäminen on selkeästi enemmän poliittista.

Toiseksi Kilpeläinen katsoo, että vedän mutkia suoraksi puhuessani pääministerin kehitysyhtiöstä ja pääministerin budjetista, kun monet Vakea koskevat päätökset tekee kuitenkin valtioneuvoston yleisistunto, jossa ovat paikalla muutkin ministerit. Näiltä osin on puolustauduttava, että kirjoituksessani kyllä selkeästi toin ilmi, että Vaken salkkuyhtiöitä koskeva päätösvalta on jaettu omistajaohjausministerin (pääministeri) sekä valtioneuvoston yleisistunnon kesken sen mukaan kuinka isosta päätöksestä on kysymys.

Miksi sitten puhun pääministerin kehitysyhtiöstä, enkä valtioneuvoston kehitysyhtiöstä?

Syy on siinä, että kehitysyhtiö on nimenomaan Sipilän hanke.

Jo heti vaalien jälkeen jotkut asioista yleensä perillä olevat tahot puhuivat, että Sipilällä oli suunnitelmia valtion yhtiöomistuksia koskien. Nämä saivat vahvistuksen, kun Sipilä varsin poikkeuksellisesti otti itselleen omistajaohjausministerin salkun pääministerin salkun lisäksi. Tämän jälkeen pääministeri aika nopeasti laittoi toimeksi. Eikä Sipilä ole millään tavalla pyrkinyt piilottelemaan sitä, että kehitysyhtiössä on kyse nimenomaan hänen visiostaan.

Kuten toissapäivänä kirjoitin, en suinkaan väitä, etteikö kehitysyhtiö voisi olla hyvin perusteltu rakenne.  Fiksusti käytettynä se mahdollistaa valtion yhtiöomistuksiin sitoutuneiden varojen nopeamman kierron sinne, missä niillä kulloinkin voidaan saada eniten aikaan. Itse näen kuitenkin riskejä siinä, että pääministerille ja valtioneuvostolle tulee niin laaja valta käyttää yhtiöön sijoitettavaa suhteellisen isoa varallisuutta ilman eduskunnan todellista kontrollia. Pääministeirn rooli kehitysyhtiön suhteen on huomattavan vahva. Hän sekä päättää osasta yhtiön asioista suoraan omistajaohjausministerinä, että johtaa valtioneuvoston yleisistuntoa, joka päättää siitä toisesta osasta. Siksi en itse osaa nähdä kovin paljon mutkien suoristamista sen sanomisessa, että Sipilä on nimenomaan saanut oman kassan, jonka kautta toteuttaa kärkihankkeitaan.

Siksi siis minusta on perusteltua puhua Sipilän yhtiöstä. Ja siksi minusta edelleen yhtiön toiminnalta on perusteltua edellyttää hyvin laajaa läpinäkyvyyttä ja vahvaa julkista kontrollia.