Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti keskiviikkona illalla, että hallitus aikoo uuden sote-esityksensä valmistelussa luopua pakollisesta erikoissairaanhoidon asiakassasetelistä. Taustalla on ministeriön mukaan esityksestä lausuntokierroksella tullut palaute.
Erikoissairaanhoidon asiakasseteli oli kokoomuksen vaatima muutos hallituksen sote-malliin sen ensimmäisen version kaaduttua perustuslakivaliokunnassa. Hallitus joutui perustuslakivaliokunnan nimenomaisesta vaatimuksesta rajaamaan joitain sosiaalipalveluita pois yksityisille markkinoille tulevasta vuotuisesta 5,8 miljardin sote-potista jolloin sen koko putosi noin 5,4 miljardiin. Hallituspuolueiden välisissä neuvotteluissa kokoomus vaati, että tämä pudotus pitää kompensoida siirtämällä jotain muuta yksityisille terveyspalveluyrityksille (kyllä, kokoomuksella on todella erikoiset prioriteetit sote-uudistuksessa). Tähän löytyi sitten korvaava potti erikoissairaanhoidon puolelta, joka piti saada yksityisten yritysten bisnekseksi julkista valtaa velvoittavan asiakassetelimallin kautta.
Vaatimus erikoissairaanhoidon asiakassetelistä sai aikaan liki hallituskriisin, koska se olisi vaarantanut Suomen poikkeuksellisen korkeatasoisen erikoissairaanhoidon.
Vaikka asiallisesti erikoissairaanhoidon asiakassetelin kritiikki oli aiheellista, niin kohu oli muuten pohjimmiltaan turha. Erikoissairaanhoidon asiakassetelissä on nimittäin ollut kyseessä enemmänkin kokoomuksen järjestämä näytös, kuin todelliseksi tarkoitettu vaatimus.
En siis väitä, etteivätkö kokoomus ja terveyspalveluyritykset olisi mielellään tätä bisnestä sote-pakettiin ottaneet, jos se olisi saatavilla ollut. Mutta minusta vaatimus ei ollut erityisen realistinen, enkä näe, että kokoomus koskaan vakavissaan odotti sitä saavansa tai siihen ihan hirveästi panosti. Kyse on kuitenkin ”vain” 600 miljoonasta vuodessa. Se todellinen iso kysymys on edelleen perusterveydenhuolto, jonka osalta hallituksen sote-esitys on asiallisesti sama kuin sote- ja talousasiantuntijoiden lyttyyn haukkuma ja perustuslakivaliokunnassa kaatunut ensimmäinen versio.
Kokoomuksen puolelta erikoissairaanhoidon asiakassetelissä on siis ollut kyse varsin yleisesti käytetystä neuvottelutaktiikasta. Esittämällä överiksi vedetty ylimääräinen vaatimus kiinnitetään vastapuolen huomio tähän vaatimukseen ja samalla mahdollisesti onnistutaan siirtämään neuvottelun ”keskipistettä” ja sitä kautta neuvottelun kohteena olevien asioiden alaa (useimmat neuvottelut päättyvät varsin lähelle neuvottelualueen keskipistettä). Kun pitkän väännön jälkeen sitten krokotiilin kyyneleet silmissä luovutaan alunperinkin vain tempuksi tarkoitetusta vaatimuksesta, niin vastapuoli saattaa hyvinkin tuntea voittaneensa. Tällöin voi avautua mahdollisuus saada läpi sellaisia omia todellisia tavoitteita, joita vastapuoli ei normaalisti hyväksyisi. Todelliset tavoitteet saattavat nyt näyttää vastapuolelle näennäisvaatimukseen jälkeen paljon kohtuullisemmilta ja ”voiton” saanut vastapuoli tuntee myös tarvetta tehdä omia myönnytyksiä.
Ja jos sotea ajatellaan neuvottelutilanteena, niin tällä hetkellä kokoomuksen todellinen vastapuoli neuvotteluissa on keskustan eduskuntaryhmä, ei enää varsinaisesti keskustan ministeriryhmä. Pääministeri Sipilä on selkeästi sanonut, että sote on hallituksen päätavoite. Sen läpisaamisen tai kaatumisen kautta hänen onnistumisensa tullaan määrittelemään, eikä Sipilä ole tähänkään asti ollut korostuneen tarkka hallituksen aikaansaamisten laadusta, kunhan vain saadaan aikaan. Siksi pääministeri on kokoomuksella tukevasti näpeissään.
Mutta keskustan eduskuntaryhmään kokoomuksella ei ole samanlaista otetta. Eikä nykyisin myöskään Sipilällä itsellään (tämä ei ole varsinaisesti mikään valtionsalaisuus). Ensimmäisen sote-ehdotuksen asiantuntijakuulemisten pohjalta kaikki vähänkään sote-asioista kiinnostuneet kansanedustajat tietävät, että hallituksen ajama malli todennäköisemmin johtaisi huonompaan ja epätasa-arvoisempaan julkiseen terveydenhuoltoon. Tämän vuoksi keskustan eduskuntaryhmässä on monia ihan avoimesti alkanut hirvittää mitä ollaan tekemässä, eivätkä edes lupaukset maakuntahallinnosta välttämättä riitä enää vetämään rivejä suoriksi. Tätä ei ainakaan ole parantanut se, että hallituksen uudemmankin sote-esityksen saama palaute lausuntokierroksella on ollut niin murskaavaa.
Keskustan edustakunryhmän huoli taas nähdään kokoomuksessa uhkana kokoomuksen tärkeimmälle tavoitteelle, eli perusterveydenhuollon valinnanvapausmallille. Siksi kokoomus on tarvinnut kipeästi jotain, millä kääntää huomio pois tästä hallituksen sote-mallin todellisesta ongelmakohdasta. Siihen tarkoitukseen taas erikoissairaanhoidon asiakasseteli sopi kuin vierasesine nenäonteloon. Siitä luopumalla yritetään nyt luoda keskustan eduskuntaryhmälle illuusio, että ryhmä on saanut vaikuttaa ja parantaa sote-mallia. Samalla romukoppaan heitettävää asiakassetelimallia voidaan käyttää kilpenä asiantuntijakritiikkiä vastaan. Hallitus tulee 100 % varmuudella julkisuuteen esittämään, että lausuntokierroksella laaja kritiikki olisi kohdistunut lähinnä asiakassetelimalliin (kun todellisuudessa se on suurelta osin kohdistunut juuri perusterveydenhuollon malliin) ja että asiantuntijakritiikki on nyt asiakassetelimallista luopumisen myötä sitten asianmukaisesti huomioitu.