Maakuntauudistus ja palkkaharmonisointi

Lehdissä on viime päivinä uutisoitu uusimmasta ongelmasta liittyen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksessa valtava määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden alojen työntekijöitä siirtyy lukuisilta kunnilta ja muilta julkisyhteisöitä maakuntien palvelukseen. Siirtymät tapahtuvat vanhoina työntekijöinä työsuhteet ja niiden olennaiset ehdot säilyttäen.

Suomen työalainsäädäntöön sisältyy jo perustuslaista johdettava työnantajan velvollisuus työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun. Tämä tarkoittaa myös samasta työstä sama palkka-periaatetta. Maakuntauudistuksessa eri työnantajilta siirtyvillä työntekijöillä on eri palkat, jotka he tuovat mukanansa ja näin päädyttäisiin tilanteeseen, jossa saman työnantajan, eli maakunnan, palveluksessa samoissa tehtävissä työskentelevillä on eri palkat riippuen siitä, minkälainen yleinen palkkataso heidän työnantajanaan aikaisemmin toimineella kunnalla, kuntayhtymällä, liikelaitoksella tms. on ollut.

Toki työntekijöiden palkoissa saa samankin työnantajan palveluksessa olla eroja, jos ne ovat perusteltavissa objektiivisilla tekijöillä. Näitä voivat olla esimerkiksi erot tehtävissä ja vastuussa, kokemuksessa, henkilökohtaisessa suoriutumisessa jne. Sen sijaan se, että työntekijät ovat tulleet eri lähtöpalkoilla ei ole tällainen objektiivinen kriteeri. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan maakunnan ei tarvitse harmonisoida palkkoja välittömästi, mutta kuitenkin kohtuullisen ajan kuluessa.

Ja koska työnantaja ei voi yksipuolisesti alentaa kenenkään palkkaa, voidaan palkat harmonisoida vain nostamalla matalammat palkat korkeampien tasolle.
Tämä aiheuttaa maakunnille valtavan lisäkustannuksen. Varovaisissa arvioissa puhutaan 700 miljoonasta – miljardista eurosta vuodessa.  Siis lisää kuluja, joita ei ole laskettu tai budjetoitu mihinkään. Niiden lukuisien muiden sote/maakuntauudistuksessa ilmenneiden budjetoimattomien lisäkulujen lisäksi.

Suuri uutinen ei oikeasti ole se, että palkkaharmonisointi on tehtävä. Suuri uutinen on se, että sote/maakuntauudistuksen valmistelussa tätä ei ole ilmeisesti tajuttu. Tolkuttoman tiukan aikataulun ja poliittisen käsiohjauksen keskellä kellään ei sitten ole ollut aikaa miettiä tällaista pikkujuttua? Toisaalta minun on vilpittömästi vaikea uskoa, ettei kukaan tätä olisi huomannut, mutta ehkä sitten on tullut käsky haudata kysymys heti ja mahdollisimman syvälle, koska siihen(kään) ei hallituksella ole ratkaisua.

Mielenkiintoista on myös, että kuntatyönantajapuolella on ilmeisesti ihan pitkään ajateltu, että palkkaharmonisointi voisi tapahtua keskiarvoon, eli matalimpia palkkoja nostettaisiin ja ylimpiä laskettaisiin. Näin juristina toivoisin kovasti, että päätöksentekijät konsultoisivat lakimiehiä vähän useammin tämän kaltaisissa asioissa.

Uutisoinnissa ja myös virkamiespuheenvuoroissa on paljon painoarvoa annettu työtuomioistuimen äskettäiselle palkkaharmonisointia koskevalle ratkaisulle, jossa työtuomioistuin vahvisti, että palkkaharminsointi pitää tällaisissa tilanteissa tehdä ja se pitää tehdä ylöspäin. Erityisesti virkamieskommenteissa on annettu ymmärtää, että kyse olisi jotenkin uudesta merkittävästä linjauksesta, joka yllätti kaikki. Näin ei kuitenkaan ole. Työtuomioistuin seurasi ihan vallitsevaa ja useisiin aikaisempiin ratkaisuihin perustuvaa työoikeudellista tulkintalinjaa, joka on kyllä ollut jo aikaisemmin tiedossa ja olisi pienellä selaamisella löytynyt esim. alan kirjallisuudesta.
Viimeisenä oljenkortena työnantajapuoli on alkanut puhua, että palkkojen laskemisesta pitäisi säätää erikseen lailla. Todettakoon, että perustuslain omaisuudensuojan ym. vuoksi tämä ei ole yhtä helppoa toteuttaa käytännössä kuin se on sanoa. Hallitusta edustavat virkamiehet taas viittaavat hiukan kryptisesti asian ratkaisemiseen neuvotteluilla. Toivotan onnea näihin neuvotteluihin. On varmaan helppo perustella työntekijöille, että teidän pitäisi nyt laskea palkkojanne, kun me mentiin mokaamaan.

Sote/maakuntauudistuksen alkutaipaleella jaksettiin vielä optimisesti puhua siitä, kuinka malli leikkaa kustannusten kasvua ja tuo säästöjä. Nyt käsiteltävänä olevan mallin osalta taloustieteilijät ovat aika laajalla rintamalla todenneet, että ainakaan säästöjä ei ole tulossa, eikä noista ole enää edes hallituksen edustajat jaksaneet kovin tosissaan puhua. Nyt pala kerrallaan paljastuvat huomioimatta jääneet kustannustekijät pakottavat sen sijaan kysymään kuinka paljon uudistus loppujen lopuksi tulisi nostamaan julkista maksurasitetta.

www.valtteriaaltonen.fi


One thought on “Maakuntauudistus ja palkkaharmonisointi

  1. ”se, että työntekijät ovat tulleet eri lähtöpalkoilla ei ole tällainen objektiivinen kriteeri”

    Olisiko hyväksyttävä objektiivinen kriteeri se, missä toimipaikassa on töissä? Tuntuisi aika loogiselta, että halutummassa paikassa voisi maksaa pienempää palkkaa ja vähemmän halutussa sitten suurempaa, että sinnekin saa tarpeeksi ihmisiä töihin (vaikka kaikki nämä olisivatkin töissä samassa organisaatiossa).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s