Sote-uudistus ja Helsinki

Sote-uudistus sai toissa viikon lopulla perustuslakivaliokunnalta vihreää valoa tietyillä varauksilla. Se on nyt lähempänä toteutumista kuin kertaakaan soten uudistamisen pitkän ja paikoin suhteellisen tuskaisen historian aikana.

Yksi julkiseen keskusteluun noussut asia on uudistuksen rahoitusratkaisu ja sen vaikutus Helsinkiin ja laajemmin Uudellemaalle. Näin itsekin helsinkiläisenä ei tietenkään mikään, missä oma kaupunki ottaisi kuokkaan, herätä varauksetonta innostusta. Silti on samalla sanottava, että julkisesta keskustelusta saa hyvin väärän kuvan rahoitusratkaisun tosiasiallisista vaikutuksista ja niiden mittakaavasta Helsingissä. Siksi arvelin tässä käydä konkreettisesti läpi, mitä rahoitusratkaisu Helsingille todella tarkoittaa.

Ensiksi taustaa:  

Sote-uudistuksen rahoitusratkaisu esitetyssä muodossaan tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset siirtyvät valtionverotuksesta rahoitettavaksi, kun tähän asti järjestämis- ja rahoitusvastuu on ollut kunnilla. Nykyään suomalaisen sote-palveluiden tasoon vaikuttaa se, kuinka varakkaita hänen kanssakuntalaisensa ovat. Ja vastaavasti hänen verorasitukseensa vaikuttaa se, kuinka tervettä tai sairasta väkeä hänen kunnassaan asuu. Jatkossa taas rahoitusvastuu ja rahan kohdentuminen määräytyisi samojen periaatteiden mukaan koko maan tasolla.

Kummankin mallin oikeudenmukaisuutta voidaan varmaan pätevästi perustella. Totta joka tapauksessa on, että tämän hetkisten laskelmien mukaan Helsinki näyttäisi sote-uudistuksessa kuuluvan rahoituksen muutoksessa rahoitusta häviävien joukkoon.

[Sanon tämän hetkisten laskelmien, koska alueiden todellinen sote-rahoitus uudistuksessa määräytyy vasta vuosien 2021 ja 2022 kuntien tilinpäätösten pohjalta. Myös rahoitusmallin taustakriteereihin selvitetään vielä mm. alueellisia kustannuseroja, minkä voidaan odottaa parantavan isojen kaupunkien asemaa. Tällä hetkellä voidaan siis esittää vasta suuntaa antavia arvioita, jotka ovat muuttuneet ja tulevat vielä muuttumaan ennen uudistuksen voimaantuloa.]

Joka tapauksessa uudistus tulee jollain tavalla muuttamaan alueiden välistä rahoitustasapainoa. Muutosta tasataan erillisellä rajoitusmekanismilla niin, ettei mikään alue voi muutoksessa hävitä sote-rahoitusta kuin enintään 100 €/asukas. Tämä kokonaismuutos on myös vaiheistettu usealle vuodelle niin, ettei suurimmallaankaan yhtenä vuonna voi lähteä kuin enintään 30 euroa per kärsä.

Samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallinen kokonaisrahoitus kasvaa tällä vuosikymmenellä tämän hetken tiedoin n. 1- 1,2 % vuodessa. Tämä ei johdu uudistuksesta, vaan väestön ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Ja jo 1 % vuotuinen kasvu sote-rahoituksessa on kaikilla alueilla enemmän kuin se 30 euroa per asukas, jonka rahoitusratkaisu voi enimmillään vähentää minkään alueen rahoitusta vuodessa.

Eli sama Suomeksi. Jokaisen perustettavan hyvinvointialueen asukaskohtainen rahoitus on joka vuosi korkeampi kuin edeltävänä vuonna. Joillain alueilla rahoitus vain siirtymäaikana 2023-2029 kasvaa maan keskiarvoa hitaammin, jonka jälkeen uusi tasapainotila on saavutettu. Helsinki kuuluu näihin alueisiin

Sitten Helsinkiin

Paljonko Helsinki sitten olisi häviävällä puolella? Tämän hetken arviolaskelmien mukaan Helsinki ottaisi muutoksessa turskaa valtiolta tulevassa sote-rahoituksessa maksimin, eli 100 euroa per asukas.

Kuitenkin: kuntatalouden puolella Helsinki uudistuksen rahoitusmallissa voittaisi 59 euroa per asukas.
Kokonaismenetys Helsingille siis olisi -41 euroa per asukas. Helsinki voi uudistuksen jälkeenkin osoittaa rahoitusta kuntatalouden puolelta soteen, joten enempää kuin tuo 41 euroa ei sotesta pitäisi lähteä, ellei Helsingissä nimenomaisesti haluta. Ja tämä 41 euron menetys tulee vähitellen 7 vuoden aikana maan keskiarvoa hitaampana sote-rahoituksen kasvuna.

No, 41 euroa per asukas on Helsingin kokoisessa kaupungissa kiistatta ihan iso köntti rahaa. Mutta mitä se on suhteutettuna sote-rahoitukseen?

Helsingin sote-kustannukset ovat tällä hetkellä karkeasti luokkaa 3300 € per asukas. Tästä 41 euroa on n. 1,2 %. Ja tämä muutos ei siis tule vuodessa vaan vaiheittain 7 vuoden aikana. Se tarkoittaa alle 0,2 %-yksikköä vuodessa.

Tiivistelmä: Tämän hetken luvuilla sote-uudistuksen rahoitusmalli tarkoittaisi, että keskimäärin vuosina 2023-2029 Helsingin sote-rahoitus kasvaa vajaa 0,2 %-yksikköä vuodessa maan keskiarvoa hitaammin. Ja siinä se sitten olikin.

Helsingin kaupunki on muuten asettanut sote-palveluille 0,5 % vuotuisen tuottavuustavoitteen, eli sote-palveluiden rahoitus kasvaa 0,5 %-yksikköä palveluntarpeen lisääntymistä hitaammin (pl. korona-aika, jolloin tuottavuustavoitetta ei ole sovellettu). Helsinki siis omilla päätöksillään vähentää enemmän rahaa sote-palveluista kuin mitä uudistus tulisi tekemään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s