VALTTERI AALTONEN

Eduskunnan puhemiesneuvosto teki huomiota herättävän ratkaisun vetämällä jo valiokuntakäsittelyn läpäisseen tiedustelulainsäädännön pois eduskunnan täysistunnosta ja lähettämällä sen takaisin valiokuntiin tarkastettavaksi. Taustalla tässä siis oli muutaman perustuslakiasiantuntijan, erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin, twitterissä esittämä kritiikki esitystä kohtaa. Kysymys kritiikissä oli siitä, oliko siviilitiedustelulainsäädäntöä käsitellyt eduskunnan hallintovaliokunta riittävällä tavalla tehnyt lainsäädäntöön perustuslakivaliokunnan asiasta antamassaan lausunnossa edellyttämät muutokset.

[Lainsäädäntöprosessin tosi lyhyt oppimäärä: Kukin hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa sille määrätyssä mietintövaliokunnissa. Mietintövaliokunnan tehtävä on valmistella esityksestä lopullinen versio, eli mietintö, jonka pohjalta sitten täysistunto hyväksyy, jos hyväksyy, uuden lainsäädännön. Mietintövaliokunnalle antavat sitten valiokunnan lausuntoja sen mukaan mitä täysistunto on määrännyt tai mietintövaliokunta itse pyytää. Mietintövaliokunta ottaa lausuntoja huomioon sen verran kuin haluaa, poikkeuksena perustuslakivaliokunta, jonka lausunnossa edellytetyt muutokset mietintövaliokunnan pitää toteuttaa.]

Tiedustelulainsäädännön uuteen tarkastukseen ottamisesta seurasi julkinen myrsky. Eräät nykyiseen perustuslakiimme kriittisesti suhtautuvat tahot näkivät tilaisuuden hyökätä perustuslakijärjestelmää vastaan. On huudettu perustuslakitalebaneista, ulkoparlamentaarisesta puuttumisesta ja vieraan vallan agenteista. Suurimmassa äänessä näyttävät olevan ne, joiden käsitys perustuslaista ja sen valvontajärjestelmästä perustuu enemmän suureen tunteeseen kuin tietoon.

On tietysti selvää, että twitter ei ole virallinen kommunikaatiokanava. Martin Scheinin on myös tiedustelulainsäädännön suhteen ollut perustuslakivaliokunnan käyttämien perustuslakiasiantuntijoiden joukossa jossain määrin omalla polullaan ja vetänyt muita tiukempia kantoja. Sellaisena twitter-kannanotto on hänen oma näkemyksensä osana julkista keskustelua eikä siis tietenkään ole sitonut tai velvoittanut eduskuntaa mihinkään. Scheinin toisaalta kuitenkin perusteli kantansa viittaamalla konkreettisiin hallintovaliokunnan mietinnön kohtiin ja sai tukea toiselta perustuslakivaliokunnan tiedustelulainsäädännön yhteydessä käyttämältä asiantuntijalta Turun Yliopiston julkisoikeuden professorilta Juha Lavapurolta.

Eduskunnan puhemies vastaa viime kädessä hyväksyttävien lakien perustuslain mukaisuudesta. Asiantuntijoiden julkiset kannanotot, vaikkakin twitterissä julkaistuina, asettivat kysymyksen, pitäisikö tiedustelulainsäädännön pätevyys vielä varmistaa. Tiedustelua on tehty vuosien ajan ja kyse on todella suuresta ja kansalaisten perusoikeuksiin vaikuttavasta lakipaketista. Siinä mielessä puhemiesneuvoston ratkaisu yhden tai kahden lisäviikon ottamisesta esityksen perustuslainmukaisuuden varmistamiseen oli perusteltu.

Mutta varmaan kaikkein olennaisin kysymys on, oliko Scheininin kritiikissä perää? Onko hallintovaliokunta tehnyt perustuslakivaliokunnan vaatimat korjaukset, vai onko tiedustelulakiesityksessä edelleen perustuslakiongelmia. Jos Scheininin kritiikki on perusteltua, se asettaa ainakin aiheen ympärillä mölynneet vähän hassuun valoon.

Varsinaisesti tämän kysymyksen ratkaisee perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunnan asiasta kuulemien valtiosääntöasiantuntijoiden lausunnot on kuitenkin poikkeuksellisesti julkistettu jo tässä kohti ja niistä saa osviittaa siihen, yhtyvätkö muut asiantuntijat esitettyyn kritiikkiin.

Perustuslakivaliokunta on kuullut asiassa viittä valtiosääntöasiantuntijaa: Martin Scheininiä sekä Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta, Turun Yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuroa, Turun Yliopiston apulaisprofessori Janne Salmista ja emeritusprofessori Mikael Hideniä.

​Lausunnot löytyvät täältä:
​Ojanen (klik)
Salminen (klik)
Lavapuro (klik)
Hiden (klik)
Scheinin (klik)

Tulokset voisi summata niin, että neljä viidestä antoi punaisen kortin ja yksi punertavan keltaisen. Kaikki muutkin kuin Scheinin siis olivat sitä mieltä, että kritiikissä on perää. Kannanotoissaan yleisesti muita pidättyväisempi Hiden ei ottanut ehdotonta kantaa, mutta muut toteavat, että heidän mielestään perustuslakivaliokunnan edellyttämiä korjauksia ei ole kokonaan tehty.

Josko nyt sitten turha möly asian ympärillä päättyisi. Valtiosääntöasiantuntijoiden lausuntojen perusteella selkeitä juridisia riskejä on ja puhemiesneuvosto teki siis ainoan oikean ratkaisun ottaessaan asian vielä tarkastettavaksi. Puhuttaessa kansalaisten yksityisyydensuojan piiriin kohdistuvaa tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä ei suurpiirteisyys ole hyve, vaan säädökset pitää saada toimiviksi ja aukottomiksi kerralla. Perustuslakivaliokunta tekee asiasta piakkoin ratkaisunsa. Joka tapauksessa on selvää, että hyvin relevantteja kysymyksiä valiokunnalla on pohdittavanaan.