Kommentteja Liberan perustuslakikirjoitukseen

Ajatuspaja Libera julkaisi vajaa viikko sitten sivuillaan vero-oikeuteen erikoistuneen asianajajan OTT Janne Juuselan kirjoituksen perustuslaista ja sen soveltamisesta sote-uudistukseen liittyen (linkki).

Varsin jyrkkiä väitteitä esittävä kirjoitus sisältää nähdäkseni lukuisia merkittäviä asiavirheitä, jotka vievät niiltä jyrkiltä väitteiltä aikalailla pohjan. Tein näistä virheistä twitteriin kommenttiketjun. Kyseisistä asioista on tullut tuon tiimoilta muutama lisäkysymys ja koska twitter nyt ei formaattina ehkä ole se kaikkein paras valtiosäätöoikeudelliseen analyysiin, niin päätin tehdä aiheesta myös hiukan myöhäisen kommenttikirjoituksen blogiin.

Käyn siis tässä lainausten kautta läpi Liberan tekstin näkyvimmät virheellisyydet. Järjestys ei ole ihan sama kuin lähdetekstissä, vaan yritän esittää asiat loogisessa järjestyksessä  (Lainaukset Liberan sivuilta lainausmerkeissä. lihavoinnit omia.)

———————————————————————

Perustuslakivaliokunta kaatoi sote-esityksen tosiasiallisesti kesällä 2017, kun se linjasi, että liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus rikkoi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta.”

Ensinäkin hallituksen ensimmäiseen sote-esitykseen sisältynyt yhtiöittämisvelvollisuus ei koskenut maakunnan liikelaitoksia, vaan maakunnan sote-keskuksia. Malliin sisältyi myös maakunnan liikelaitos, jota ei olisi yhtiöitetty.

Toiseksi yhtiöittämisvelvollisuus ei perustuslakivaliokunnassa kaatunut perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen (PL 6 §) vaan perustuslain asettamaan velvollisuuteen turvata kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (PL 19.3 §). Myös 6 §:ään vedottiin, mutta nimenomaan liittyen PL 19.3 §:ssä tarkoitetun turvaamisvelvollisuuden tasapuoliseen toteutumiseen.

———————————————————————

” Tästä aiheutui umpikuja, sillä valiokunta perustellusti linjasi keväällä 2019, että yhtiöittämisvelvollisuuden puuttuminen puolestaan rikkoi EU-oikeutta.”

Perustuslakivaliokunta ei missään kohdassa ole linjannut, että yhtiöittämisvelvollisuuden puuttuminen rikkoisi EU-oikeutta. Perustuslakivaliokunta sen sijaan katsoi, että esitetyn mallin suhteesta EU-oikeuteen on epäselvyyttä, minkä vuoksi se pitää EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla notifioida EU-komissiolle riskien vähentämiseksi.

————————————————————–

”Perustuslakivaliokunnan linjaus, että liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus rikkoo Suomen perustuslakia, on oikeudellisesti kestämätön. Valiokunnan tai sen kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa ei esitetty mitään ymmärrettävää perustelua sille, miten yhtiöittämisvelvollisuus voisi vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta tai miksi maakunnan kokonaan omistama yhtiö olisi yhdenvertaisuuden kannalta huonompi kuin maakunnan liikelaitos.”

Tässä ollaan hukassa sen vuoksi, että kirjoittaja uskoo yhtiöittämisvelvollisuuden kaatuneen ensisijaisesti perustuslain yhdenvertaisuuspykälään. Ensisijainen valtiosääntöoikeudellinen ongelma siis kuitenkin oli palveluiden turvaamisvelvollisuuden toteuttaminen. Ja useissa asiantuntijalausunnoissa kyllä tuotiin esiin, miten kokonaan keskenään kilpaileviin yhtiöihin perustuva perusterveydenhuollon malli sekä siihen sisältyvä maakunnan yhtiöiden konkurssiuhka ja lisärahoitusmahdollisuuden puuttuminen vaaransivat maakunnan edellytykset turvata palveluiden saatavuus erityisesti poikkeustilanteissa.

———————————————————–

” Perustuslakivaliokunnan vaatimus yhtiöittämisvelvollisuuden poistamisesta oli myös vastoin EU-oikeutta. EU-oikeus sisältää yhdenvertaisuusperiaatteen, joka on saman sisältöinen kuin Suomen perustuslakiin kirjattu yhdenvertaisuusperiaate. EU:n kilpailuoikeuden vaatimus yhtiöittämisestä ei tietenkään ole ristiriidassa EU:n yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.”

Väite menee pieleen jo siinä, että kirjoittaja luulee yhtiöittämisvelvollisuuden kaatuneen suoraan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Mutta muutenkin väitteen logiikka on täysin kestämätön. Saman normijärjestelmän (tässä EU-oikeus) normit eivät tietenkään voi olla kategorisessa ristiriidassa keskenään. Tästä ei kuitenkaan suinkaan seuraa, että yhden normin täyttävä malli, ehdotus tms. täyttäisi automaattisesti toisenkin saman normijärjestelmän normin. Olisi suhteellisen erikoista, jos yhden EU-oikeudellisen säännöksen täyttämällä täyttäisi aina ne kaikki.

———————————————————

” Perustuslakivaliokunnan mukaan EU-oikeuden yhtiöittämisvaatimus oli kuitenkin ristiriidassa Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Tämä on käsittämätön tulkinta. Jos kansallisen lain ja EU-oikeuden välillä olisikin ristiriitaa, kansallisen oikeuden pitäisi väistyä.”

Tässä menevät normihierarkisesti pahasti sekaisin kansallinen hallituksen esitys ja EU-oikeus. Periaatteessa kansallinen perustuslakikin kyllä väistyy nimenomaisen EU-oikeudellisen säännöksen tieltä, jos ristiriitaa ei pystyä muuten poistamaan. Sote-uudistuksen hallituksen esitys oli kuitenkin täysin kansallinen säädösesitys ja hierarkisesti perustuslain alapuolella. Se, että tiettyjä valittuja kansallisen lainsäädäntöesityksen ratkaisuja perusteellaan EU-oikeudella, ei tätä muuta. Hallitusten esitysten on mahduttava sekä perustuslain, että EU-oikeuden raamien sisään.

——————————————————–

”Osa ongelmista oli niin yleisluotoisia tai avoimen poliittisia, kuten huolet aikatauluista tai julkisten varojen riittävyydestä, ettei niitä voinut pitää vakavasti otettavina juridisina esteinä uudistuksen eteenpäin viemiselle.”

Tämä väite kuvastaa lähinnä puutteellista paneutumista lähdeaineistoon sekä perustuslakivaliokunnan aikaisempaan käytäntöön. Rahoituksen osalta perustuslakivaliokunnan lausunto oli loogista jatkumoa sen aikaisemmalle linjalle. Vakiintunut valtiosääntöoikeudellinen tulkinta on, ettei perustuslaissa taattuja oikeuksia saa tehdä tyhjäksi rahoitusta koskevalla lainsäädännöllä tai valtion budjettiratkaisuilla sen enempää kuin niitä saisi tehdä tyhjäksi substanssilainsäädännölläkään. Esim. perustuslaissa säädetty oikeus maksuttomaan perusopetukseen estää siis paitsi säätämään (muuta kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä) maksuja perittäväksi perusopetuksesta, myös sellaiset rahoitusratkaisut, joilla vietäisiin tosiasiassa edellytykset järjestää maksutonta perusopetusta. Täysin sama periaate soveltuu siis perustuslaissa taattuihin sote-palveluihin, minkä vuoksi rahoituskysymys kuului ilman muuta perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi.

Vastaavasti aikatauluun liittyvät kannanotot liittyvät myös suoraan perustuslain 19.3 §:n mukaiseen velvollisuuteen turvata kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallituksen esityksissäkin myönnettiin, että siinä esitettyihin hyvin tiukkoihin aikatauluihin liittyi riskejä ja kuullut sote-palveluiden järjestämisen asiantuntijat (jopa ne harvat malliin vähän positiviisemmin suhtautuvat) pitivät näitä riskejä isoina ja järjestelmätasoisina, niin että ne toteutuessaan voisivat johtaa isoihin ongelmiin sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmässä. Siksi aikataulutusta piti riskien hallitsemiseksi joustavoittaa. Lainsäätäjän kompetenssiin ei kuulu tarkoituksellisesti luoda tilanteita, joissa perustuslaissa turvattujen oikeuksien toteutumatta jäämisestä on merkittävä vaara.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s